Miten sitä pää lyökin tyhjää,kun alkaa bloggaamaan *riisk raask* ?Kaikki ajatukset ja mietteet mitä neuloessa oli mielessä,haihtuvat?
Pitäisi oppia pitämään ajatusvihkoa siinä sivussa ja kirjata muistiin.
Olen suuri villatakkien ystävä.Huomaan etsiväni ja tallettavani arkistoon loistavia villatakkien ohjeita.Niitä on kertynyt varmaan enemmän kuin ikinä kerkeän neulomaan.Kun uusi knitty ilmestyi,iskin silmäni heti Ameliaan.Ja talletin kirjanmerkkeihin.Kävin ihailemassa lähes päivittäin..Eikä siinä sitten kauan mennytkään,kun loin silmukat pyörölle ja aloin tuumasta toimeen.
Koska lanka on ohuempaa kuin ohjeessa,loin toiseksi suurimman koon mukaan silmukat ja heti osui tiheys kohdalleen.Ainoan muokkauksen ohjeeseen tein nappilistaan,jonka aloitin alhaalta lähtien (alin nappi ei muuten kuvassa näy,mutta on se siellä).Hieman pitempi saisi olla,mutta kyllähän tämä käytössä hieman venyy.Suunnittelin jopa että puran helman ja teen uusiksi,mutten sitten tehnytkään.Kiire siis saada käyttöön :)
Pidän kovasti!
Yksityiskohdat ovat mahtavia,simppeleitä ja silti upeita.Kierretyt silmukat,hihansuut,kaikki.
Ja ohuen langan johdosta takki on ilmava ja kevyt.Kuin pumpulipilvi.
Kolme viikkoa meni ja lopulta sain valmiiksi.Tuli just niin rouhea kuin toivoinkin.
Ohje: Amelia
Lanka: Novitan Florica 350 g.
Puikot: 3,5 mm pyöröt
Langan olin neulonut jo kertaalleen..Mutta kun näin tämän ohjeen,tiesin että on tähän täydellinen.Väri on yksi lemppari.Kuvista ei tullut parempia.Tytöllä oli kiire ja lähes lennossa kuvasi..Nyt jo naapurin pulkkamäessä tuo viihottaa!
